Kehittämismenojen aktivointi taseeseen – edut ja haitat

Yritykselle voi syntyä menoja, kun se panostaa varoja ja aikaa tuotekehitykseen. Usein näiden panostusten odotetaan tuottavan tuloa vasta tulevaisuudessa ja useamman vuoden ajan, jolloin menot rasittavat yrityksen tulosta ennen kuin saadaan niitä vastaavia tuloja.

Yritys voi ratkaista tämän ongelman jaksottamalla menot useammalle vuodelle eli aktivoimalla ne taseeseen ja tekemällä poistoja vuosittain.

Mitä luetaan kehittämismenoksi?

Mitä tahansa menoa ei lueta kehittämismenoksi ja aktivointiin liittyy tiettyjä ehtoja. Kehittämistoiminta tarkoittaa uusien tai merkittävästi parempien tuotteiden, prosessien, laitteiden, raaka-aineiden, järjestelmien tai palvelujen suunnittelua.

Kehittämismenoiksi katsotaan kehittämistoiminnasta välittömästi syntyneet menot. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilöstömenot siltä osin kuin henkilöstö on mukana kehitystoiminnassa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kehittämismenojen aktivoinnille tietyt edellytykset kuten, että hyödykkeen odotetaan tuottavan taloudellista hyötyä ja kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määriteltävissä. Kirjanpitolain mukaan kehittämismenot tulee poistaa eli kirjata kuluksi enintään kymmenessä vuodessa.

Uusi kirjanpitolaki toi mukanaan muutoksen

Vuonna 2016 voimaan tullut kirjanpitolaki toi mukanaan uuden säännöksen, joka yrityksen kannattaa huomioida, kun se päättää kehittämismenojen aktivoinnista. Taseeseen aktivoitu kehittämismenojen määrä pienentää jatkossa yrityksen jakokelpoisia varoja.

Tämä uusi säännös koskee myös aiempina vuosina aktivoituja kehittämismenoja, jotka ovat vielä taseessa. Kun aktivoiduista menoista tehdään poisto vuosittain, jakokelpoisista varoista vähennetään enää se osa menoista, jota ei ole vielä poistettu ja kirjattu kuluksi.

Käytännössä kaikenlainen menojen aktivointi pienentää tilikauden kuluja eli parantaa yrityksen tulosta, mikä puolestaan kasvattaa jakokelpoisia varoja. Uuden lain myötä jakokelpoisten varojen määrä palautetaan samaksi, mitä se olisi ollut, pois lukien tuloverojen vaikutus, jos kehittämismenot olisi kirjattu kerralla kuluksi.

Miksi kehittämismenoja kannattaa aktivoida taseeseen?

Kuten aiemmin todettiin, menojen aktivointi parantaa tilikauden tulosta. Monissa tapauksissa on tärkeää, millaisen tuloksen yritys näyttää sidosryhmilleen. Tilikauden aikana on voitu tehdä iso kehittämisprojekti, jonka kulut syövät tulosta, mutta tuloja ei ole vielä saatu ehkä ollenkaan.

Aktivoimalla menot tilikauden tulos saadaan näyttämään paremmalta ja menot kirjattua kuluiksi niinä vuosina kun tuloja odotetaan syntyvän. Näin tulokseen ei myöskään tule suuria vuosittaisia vaihteluita kehittämismenoista johtuen.

Toinen aktivoinnin etu on yrityksen nettovarallisuuden parantaminen. Aktivoidut kehittämismenot lasketaan mukaan nettovarallisuuteen, jonka perusteella määritellään osakkeenomistajien saaman osingon verovapaa, ansiotulo- ja pääomatulo-osuus.

Kun kasvatetaan yhtiön nettovarallisuutta aktivoimalla kehittämismenot, osakkeenomistajan saaman osingon verotus kevenee. Kehittämismenojen aktivointi on siis edelleen yritykselle hyödyllistä, vaikka se rajoittaa jaettavia varoja.

Artikkelin kirjoittaja Outi Hämäläinen toimi kirjanpitäjänä ja Business Advisor -koulutettavana Visma Services Oy:llä. Visma Services Oy, Visma Employee Management Oy ja Virvo Oy irtaantuivat Vismasta syyskuussa 2016.